Yritystuet - isänmaallinen velvollisuus vai verorahojen tuhlausta

Yrityksille myönnettävät ELY-keskuksen ja Business Finlandin rahoitukset herättävät tunteita vuodesta toiseen. Monet muistavat edelleen koronaepidemian alussa myönnetyt häiriötilanteen kehitysrahoitukset - kansankielellä koronatuet. Sinänsä todella loistava ajatus haluttiin viedä nopeasti käytäntöön odottamatta asiantuntijoiden neuvoja, ja toteutus pääsi ontumaan. Kuten vanha sanonta osuvasti ilmaisee, ”Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla”. Tuolloisista tapahtumista riittäisi asiaa ihan oman blogijulkaisun verran, mutta koitan pysyä edes jossain määrin pääotsikon aiheessa. Kaksi positiivista huomiota nostaisin kuitenkin tuolta ajalta: ensinnäkin julkinen sektori reagoi kerrankin nopeasti johonkin, ja toisekseen aika moni yritys havahtui tällaisten tuki-instrumenttien olemassaoloon ylipäänsä. Varjopuolena paljastui monien yritysten liiketoimintaosaaminen oman kassansa suhteen. Onhan se aika hurjaa, että jos maanantaina maailma pysähtyy, niin tiistaina ollaan konkurssissa. Mutta nyt asiaan!

Minun verorahoillani täällä yrityksiä hyysätään!

Puretaan väliotsikon väittämää parista eri kulmasta. Katsotaan ensin, mitä yhden henkilön verorahoilla saadaan. Kevyesti pyöristäen suomalaisten keskipalkka on 3.500 euron tuntumassa. Uran alussa tietysti vähemmän ja loppusuoralla enemmän, mutta keskimäärin. Lasketaan työuran pituudeksi 45 vuotta, jolloin saadaan koko työuran kokonaisansioksi n. 1,9 miljoonaa euroa. Kun tästä summasta erotellaan valtiolle tilitettävät työntantajakulut, tuloverot, ALV:t ja valmisteverot, niin valtion lunnaat ovat n. 1,2 miljoonan euron verran. Mitä valtio sitten saa tuolla 1,2 miljoonalla eurolla? No esimerkiksi 400 metriä moottoritietä. Yhden kokonaisen työuran hyöty valtiolle on 400 metriä nelikaistaista autotietä. Vetää aika nöyräksi, eikö? Hyvä uutinen on kuitenkin se, että ehkäpä juuri sinun verorahojasi ei tuhlattu yritystukiin. Sen(kin) lystin mahdollistaa pitkälti Suomen tuloeliitin verottaminen.

Suomessa on vajaat 300.000 yritystä. Näistä 68 % ovat yksinyrittäjiä, joiden rooli yhteiskunnan pyörityksessä on varsin vähäinen, eivätkä he ole yleisimpien yritystukien piirissäkään (pl. korona-aika). Suuryrityksiä taas on Suomessa 0,2 % yrityksistä, ja heidän osuutensa olisi yhteiskunnalle merkityksellinen, jos he maksaisivat veronsa Suomeen. Jäljelle jää n. 32 % kaikista yrityksistä, joissa on sitä jotain, ja joille yritystuet suunnataan. Joko arvaat mitä se jokin on? No, sehän on työpaikat! Paitsi että valtaosa työpaikoista on juuri näissä yrityksissä, niin valtaosa uusista työpaikoista syntyvät myös heidän kauttaan. Viimeisen 20 vuoden aikana suomalaisiin pk-yrityksiin on syntynyt yli 160.000 työpaikkaa, kun samassa ajassa suuryrityksiin on lisätty n. 20.000 uutta työpaikkaa.

Siis onko tuista jotain hyötyä?

Jokuhan siinä on, kun valtiokin investoi näihin työnantajayrityksiin yritystukien muodossa. Työpaikkojen synty on tietysti jo itsessään merkittävää yhteiskunnalle. Keskeiset työttömyyden haitat, kuten elintason lasku, työyhteisön ja sosiaalisen aseman menetys sekä turvattomuuden tunteen lisääntyminen vaikuttavat suoraan koko yhteiskunnan tilaan. Näiden kerrannaisvaikutukset ovatkin sitten jo, noh, kerrannaisia, kun jokainen pitkäaikaistyötön kustantaakin valtiolle jo 600.000 euroa. Siinä kalpenee yritykselle myönnetty 50.000 euron kehitysrahoitus, joka poiki pari työpaikkaa lisää pidemmällä aikavälillä.

Lisäksi pk-yrityksiin investointi aiheuttaa niille tarpeen tavoittaa uusia asiakkaita. Ja mistä niitä uusia asiakkaita sitten tavoitellaan? Esimerkiksi ulkomailta! Kyseessä on niin yleinen ilmiö, että sille on ihan oma vakiintunut termikin: vienti. Viennin merkitys Suomen taloudelle on niin järisyttävä, ettei siihen meinaa ylisanat riittää. Yksinkertaistettuna kuitenkin viennillä houkutellaan ulkomaista rahaa kotimaahan, ja sen myötä kotimaasta tulee varakkaampi. Yritystukien hyödyntäminen yrityksen kehittämiseen on siis suorastaan yhteiskunnallinen velvollisuus kaikille työnantajayrityksille.

No nyt minäkin haluan hyödyntää yritystukia!

Hyvä! Sopiiko että autan? Jos jätät viestin, niin olen sinuun yhteydessä. Pystyn kartoittamaan juuri sinun yrityksellesi sopivat rahoitusvaihtoehdot nopeasti, enkä veloita kartoituksesta mitään! Mitä vielä epäröit?